Selvitä ongelmat, selätä hengitystietulehdukset

Jos vasikoiden hengitystietulehduksia on riesaksi asti, kannattaa tarttua toimeen ja kutsua eläinlääkäri tekemään ongelmaselvityksen. Sen jälkeen voidaan yhdessä miettiä parhaat keinot ehkäistä tartuntoja.


Hengitystietulehduksiin kannattaa puuttua viimeistään, jos useita eläimiä sairastuu lyhyen ajan sisällä, käytetty hoito ei tehoa tai eläimiä kuolee.

Eläinlääkärin voi kutsua tekemään ongelmaselvityksen esimerkiksi terveydenhuoltokäynnin yhteydessä. Perusteellinen selvitys sisältää näytteiden oton lisäksi hoitokäytäntöjen sekä olosuhteiden kartoituksen ja tärkeimpien riskitekijöiden tunnistamisen.

Parhaat näytteet saa juuri sairastuneista

Näytteenottoa varten parhaat eläimet ovat vasta sairastuneita, joita ei ole vielä lääkitty mitenkään. Näytteeksi voidaan ottaa verta ja hengitystielimaa. Hengitystietulehdukseen kuolleet tai lopetetut eläimet kannattaa toimittaa patologiseen tutkimukseen.

Näytteiden tarkoituksena on suunnata vastustusta taudinaiheuttajakohtaisesti, auttaa suunnittelemaan lääkitystä, poissulkea vakavia taudinaiheuttajia sekä seurata tilalla esiintyvien bakteerikantojen antibioottiherkkyyttä.

Näytteenottovälineitä. Sairaasta vasikasta voidaan ottaa sekä veri- että limanäytteitä.

Ternimaitoa ja terveellinen ympäristö

Kokemuksen ja tutkimustiedon mukaan yleisimpiä vasikoiden hengitystietulehdukselle altistavia tekijöitä ovat ilmanvaihto, kuivitus, eläintiheys, ryhmien yhdistelyt ja ruokinta.

Riittävä hyvälaatuisen ternimaidon saanti oikeaan aikaan on vasikan vastustuskyvyn perusta. Suositus on, että vasikka saa 1,5 - 2 litraa ternimaitoa ensimmäisten 4 tunnin kuluessa syntymästä.

Ilmanvaihdossa kiinnitetään huomiota riittävään tehoon ja vedon välttämiseen.

Alle kahden viikon ikäisillä vasikoilla kuivitettu makuupaikka on lainsäädännön mukaan pakollinen. Tätä vanhemmille vasikoillekin suositellaan kiinteäpohjaista kuivitettua makuualuetta.

Älä sekoittele ryhmiä turhaan

Mitä enemmän karsinassa on eläimiä, sitä suurempi määrä vasikoita on riskissä sairastua, jos uusi tartunta leviää sinne. Eri-ikäisten vasikoiden sekoittelu karsinasta toiseen lisää taudinaiheuttajien siirtymistä ryhmien välillä.

Kertatäyttöisissä karsinoissa taudinaiheuttajat eivät pääse muhimaan. Turpakontaktin ja siten bakteereiden leviämisen ryhmien välillä voi estää kiinteillä väliseinillä.

Eläinten tarkkailun, lääkityskäytäntöjen ja olosuhteiden viilaaminen kannattaa. Sairastuvuutta on saatu pudotettua parhaissa tapauksissa lähes sadasta alle kymmeneen prosenttiin.

Aino Wainio, terveydenhuoltoeläinlääkäri, Emovet Oy (teksti ja kuvat)

Lisää asiaa vasikoiden hengitystietulehduksista löydät helmikuun Nauta-lehdestä!