Voiko naudasta tuottaa siirtoalkioita myös tiineyden aikana? Entä voiko jo alkiosta määrittää vasikan sukupuolen ja geneettisen jalostusarvon? Vastaus molempiin kysymyksiin on kyllä, joskin menetelmät ovat Suomessa käytössä vielä lähinnä tutkimustasolla.
Termi OPU tulee sanoista Ovum Pick-Up, eli munasolujen kerääminen. OPU eroaa alkiohuuhtelusta siten, että munasolujen hedelmöitys ei tapahdu geneettisessä emässä, vaan munasolut kerätään luovuttajaeläimestä ja hedelmöitetään laboratoriossa.
VikingGeneticsin asemaeläinlääkäri Henri Simonen toteaa, että huuhtelualkioihin verrattuna munasoluja voidaan kerätä luovuttajilta usein, jopa kaksi kertaa viikossa.
– Etuna on, että munasoluja voi kerätä myös tiineiltä eläimiltä, huuhteluohjelmien välillä ja siemennyskaudella, Simonen kertoo.
Alkionsiirtoeläinlääkäri Marja Mikkolan mukaan tutkimuksen seurauksena OPU-tekniikat ja tulokset paranevat kaiken aikaa. Tällä hetkellä OPU-alkioilla päästään likimain samoihin tiineystuloksiin kuin perinteisillä huuhtelualkioilla.
Maailmalla munasoluja kerätään jo hyvinkin nuorilta lehmävasikoilta. Simonen kertoo, että esimerkiksi Brasiliassa munasoluja kerätään jo muutaman kuukauden ikäisiltä vasikoilta, mutta näin nuorten eläinten käyttäminen jalostukseen sisältää paljon biologisia ja eettisiä kysymyksiä.
Genomitesti jo alkiosta?
Mikkola ja Simonen kertovat, että nykytekniikka mahdollistaa myös alkioiden sukupuolen ja genomitestauksen laboratoriossa, ennen kuin alkiot siirretään kantajaemään. Luonnonvarakeskuksen tutkimuskarjassa on jo siirretty tällaisia huuhtelualkioita onnistuneesti kantajaemiin.
Myös superovulaation tuottamiseen tarvittava hormonistimulaatio kehittyy tutkimusrintamalla. Henri Simonen kertoo, että hiehojen käyttö alkionhuuhtelussa on pistosten vähentämiseen otollisinta, koska ne eivät tuota vielä maitoa, eikä aineenvaihdunta ole sen vuoksi yhtä nopea kuin lehmillä.
– Kokeet on aloitettu Maaningalla Luken navetalla. Lääketehtaat ovat kehittämässä hormonistimulaatiotuotteita niin, että voisi olla mahdollista selvitä jopa kahdella pistoksella nykyisen kymmenen sijaan, Simonen kertoo.
Teksti: Tuija Simpanen
Lue lisää jalostuksen tulevaisuuden tutkimuskohteista joulukuun Nauta-lehdestä!