Siitossonnia hankkimassa, osa 6: Suunnittele, mieti ja toteuta!

Sonnia ostaessa on nähtävä kauas tulevaisuuteen, sillä nyt tehdyt valinnat kantavat hedelmää vasta vuosien päästä. Perimän suhteen on oltava tarkkana: huolehdi, ettei sonni ole omille eläimillesi liian läheistä sukua, äläkä osta sonnin mukana perinnöllisiä vikoja. Lopuksi, muista vaatia sonnin myyntikarjasta terveystodistus.
 

Ilman suunnitelmaa ja tietoa siitä, mitkä ominaisuudet omassa karjassa vaativat kehittämistä, on vaikeaa tehdä sonninostopäätöksiä.

  • Tee arvio siitä, mitkä ovat karjasi puutteet
  • Tee suunnitelma siitä, miten aiot kehittää karjaasi
  • Tee toimenpidekartta siitä, miten suunnitelma toteutetaan ja miten edistymistä seurataan
  • Laadi pitkän ajan kehityssuunnitelma: millaisen haluat karjasi olevan 5 vuoden kuluttua, entä 10 vuoden? Mitkä ominaisuudet vaativat ensin toimenpiteitä?

Ota huomioon, että siitossonnin todellinen arvo realisoituu vasta, kun:

  • jälkeläiset ovat saavuttaneet teuraskypsyyden
  • uudistuseläinten isäksi valitun sonnin tyttäret ovat poikineet ensimmäisen kerran ja tiinehtyneet toisen kerran.

Suku- ja sukulaisuussuhteet

Suku antaa ennusteen siitä, miten eläin voi onnistua tuotannossa. Sukuja tutkimalla voi löytää tiettyjä trendejä, joita yksittäiset sukulinjat tuottavat. Pääsääntöisesti tämä johtuu ominaisuuksien periytymisistä.

Geneettinen monimuotoisuus on eläinpopulaation elinehto vaihtelevissa ympäristöolosuhteissa. Mitä enemmän eläimet omaavat samaa alkuperää olevia perintötekijöitä, sitä korkeammaksi sukusiitosaste nousee. Sukusiitoksessa todennäköisyys sille, että samaa alkuperää olevia geenejä periytyy molemmilta vanhemmilta, kasvaa.

Monet perinnölliset sairaudet lisääntyvät populaatiossa tällaisen ns. homotsygotian takia. Samaa alkuperää olevien geenien periytyminen sekä isältä että emältä aiheuttaa myös sukusiitostaantumaa, joka ilmenee heikompana hedelmällisyytenä, alempana tuotoksena ja runsaampana sairastamisena.

Geneettistä eli perinnöllistä vaihtelevuutta voi arvioida suku- ja genomitietojen perusteella.

  • Sukusiitoksen kehitykseen tulisi kiinnittää huomiota jalostusvalintoja ja parituksia tehtäessä.
  • Suomessa on saatavilla Faban laatima sukusiitoslaskuri, joka laskee suunnitellun paritusyhdistelmän sukusiitosasteen neljän sukupolven tietojen perusteella. Laskurin voi hankkia lisämoduulina Minun Maatilani -ohjelmistoon. Myös oman alueen emolehmäneuvojalta saa lisätietoja laskurista.

Tulevaisuuden trendit?

Emolehmätuotannossa eteneminen ja tehtyjen eläinvalintojen realisoituminen on usein melko hidasta. Tulevaisuutta ja sen trendejä tulisi kuitenkin osata ennustaa siitossonni-investointia ja valintaa tehdessä. Nyt ostettavan siitossonnin ensimmäiset jälkeläiset syntyvät seuraavana vuonna, mahdolliset tyttäret ovat tuotannossa vasta kolmen vuoden päästä.

Tulevaisuudessa korostuu ympäristöllisesti tehokkaiden eläinten merkitys. Tällainen eläin hyödyntää sille tarjotut rehut tehokkaasti.

Huomioi valitsemasi siitossonnin ominaisuuksista:

  • Kasvuun vaikuttavat tekijät
    • Suosi nopeaa kasvua
  • Kokoon vaikuttavat tekijät
    • Valitse uudistushiehojen isäksi kohtuullista kokoa periyttävä sonni. Jälkeläisillä on mahdollisuus säilyttää kuntoluokka ja sopeutua karkearehuvaltaiseen ruokintaan.

Ympäristöllisesti tehokkaasta eläimestä kokonaishävikki muodostuu pieneksi. Kokonaishävikkiin vaikuttavat:

  • Muodostuneet ravinnehävikit ruokinnassa = valitse sonni, jonka jälkeläisten ominaisuudet sopivat oman tilasi tuotannon intensiteettiin, jotta et haaskaa hyvälaatuisia rehuja
  • Kuolleisuus kaikissa tuotantovaiheissa = valitse sonni, jonka vasikat syntyvät helposti ja jotka ovat elinvoimaisia ja terveitä
  • Heikko kestävyys, ennenaikaiset poistot = valitse uudistuseläinten isäksi ominaisuuksiltaan tasapainoinen, tilan olosuhteisiin sopiva, helposti käsiteltävä sonni
  • Mahdollisimman pieni hävikki ruhosta = valitse sonni, joka periyttää hyvää kasvua ja lihakkuutta sekä tasaista, käsiteltävää luonnetta
  • Mahdollisimman pieni hävikki lautaselta = valitse sonni, jonka jälkeläisillä on mahdollisuus tuottaa kuluttajalle syöntielämys

Älä osta uuden eläimen myötä mahdollista sairautta

Perinnölliset sairaudet aiheuttavat tuotantotappioita mm. poikimavaikeuksina, menetettyinä eläiminä tai heikompana tiinehtymisenä.

Jokaisella lihakarjarodulla on todettu perinnöllisiä sairauksia. Niitä löytyy eri roduista koko ajan lisää tutkimuksen kehittyessä. Kaikille sairauksille ei ole olemassa kaupallisia geenitestejä. Suomessa seurattavia perinnöllisiä sairauksia on angus-, charolais- ja hereford-roduilla.

  • Angus: AM (Arthirigryposis Multiplex), CA (Contractural Arachnodactyly), DD (Developmental Duplication), MA (α-mannosidosis), NH (Neuropathic hydrocephalus)
  • Hereford: HY (Hypotricosis), IE (Idiopathic Epilepsy).
  • Charolais: AT (Progressive ataxia)

Useat perinnölliset sairaudet ovat resessiivisesti eli peittyvästi periytyviä. Rotujen risteyttäminen ei poista eläinten mahdollista perinnöllisen sairauden geenin kantajuutta.

Jos emo on mahdollinen kantaja ja paritetaan kantajasonnilla, sairastuneita vasikoita voi syntyä.

Kaavio resessiivisesti periytyvän sairauden periytymismekanismista ja esimerkki sonnista, joka on testattu.

Jalostajalla on vastuu eläintensä sukulinjojen perinnöllisten tautien tiedon ylläpidossa, eläinten testauksessa ja testitulosten ilmoittamisessa tietokantaan.

Perinnölliset sairaudet voidaan testata karva-, veri- tai kudosnäytteestä. Helpointa on ottaa kudosnäyte vasikan merkitsemisen yhteydessä ns. DNA-korvamerkin avulla. Korvamerkin kiinnityksen yhteydessä pihdit ottavat vasikan korvasta palan suoraan kudosnäyteputkiloon. Putkilossa on säilöntäaine, joten kaikki näytteet voi huoletta lähettää analysoitavaksi poikimakauden loputtua. Samasta näytteestä voidaan testata myös esimerkiksi eläimen nupous ja tarkistaa periytyminen. Tarkemmat ohjeet näytteiden lähetykseen löydät Fabalabista.

Testattu eläin näkyy tietokannassa:

  • vapaana, esimerkiksi DDF. Eläimen sukutaustassa on DD-kantajuutta, ja eläin on todettu vapaaksi kyseisestä geenivirheestä. Eläin EI voi periyttää jälkeläisille ominaisuutta.
  • kantajana, esimerkiksi DDC. Eläimen sukutaustassa on DD-kantajuutta, ja eläin on todettu kyseisen geenivirheen kantajaksi. Eläin periyttää kyseisen ominaisuuden 50 prosentille jälkeläisistään.
  • homotsygoottina voi esiintyä, esimerkiksi DDA (affected). Eläin on sairastunut kyseiseen perinnölliseen sairauteen. Tämä on mahdollista, jos sairaus ei ole letaali, eli aiheuta kuolemaa tai ominaisuuksia, jotka tekevät jälkeläisistä elinkelvottomia.

Vaadi terveystodistukset

Nasevaan kirjatut tiedot ja säännölliset eläinlääkärin tekemät huomiot mm. terveydenhuoltokäynneillä ovat tärkeä työväline, kun luodaan käsitys myytävän eläimen ja karjan terveysstatuksesta.

  • Myyjäkarja kuuluu Nasevaan
  • Karjan yleinen terveystilanne on huomioitava
  • Mycoplasma Bovis A-taso
  • Vaadi ajantasaiset terveystodistukset

Ei kauppaa ilman terveystodistusta!

Teksti: Maiju Pesonen, tutkija, Luke & Kaisa Sirkko, lihakarjan asiakas- ja kehityspäällikkö, Faba
Kuvat: Kaisa Sirkko