Olen koko ikäni asunut karjatilalla ja tottunut siihen, että joulu ja muut juhlapyhät ovat työpäiviä eivätkä pitkä putki vapaata. Joka tilalla on tietysti oma tapansa jakaa työt ja vapaa-aika, mutta pakolliset ruokinnat ja lypsyt on tehtävä vuoden jokaisena päivänä.
Meillä, ja varmaan jokseenkin joka tilalla, pyritään ennakkoon tekemään valmiiksi kaikki mahdollinen, ettei juuri jouluna tarvitse ajella paalikuormia tai tyhjennellä vasikkakarsinoita. Silti lehmät saattavat järjestää jotain yllättävää tai koneet rikkoutua, joten haaveissa oleva rauhallinen joulunvietto ei likikään joka vuosi onnistu.
Muistan kotitilaltani joulun, jolloin olin vähän alle parikymppinen. Joulupäivänä hieho hankki poikimista vitkallisesti. Iltaa kohden mentäessä vasikkaa alettiin vetää, mutta ei saatu omin voimin ulos. Kutsuttiin eläinlääkäri, eikä vasikkaa saatu heti hänenkään avullaan maailmaan. Vasikka oli todella iso. Ilta vierähti, ja kovan vetoavun ja lisävoimien jälkeen vasikka tuli kuin tulikin ulos, mutta emä oli täysin voipunut. Sinänsä tuntuu omituiselta, kun ei nykyään oikeastaan koskaan tunnu olevan niin hankalia poikimisia.
Aamulla hieholta oli tullut kohtu ulos, ja jälleen kutsuttiin eläinlääkäri. Yritystä oli saada kohtu takaisin paikalleen, vaan ei onnistunut, ja lopputuloksena hieho lopetettiin. Siinä kului puolet joulunpyhistä, mutta niin se usein karjan kanssa käy. Välillä työn lomassa kahviteltiin eläinlääkärin kanssa ja juteltiin maailman menosta. Harmitti häntäkin epäonninen työnsä, johon kuitenkin tuli käytettyä paljon aikaa.
Niin se välillä menee, oli pyhä tai arki. Ja jos joskus tuntuukin siltä, että vain karjaväki tekee jouluna töitä, niin eihän se ole totta. Meidät kuitenkin erottaa jokseenkin kaikista muissa töissä olevista se, että me teemme töitä jokaisena joulupäivänä. Eläinlääkärit tai sairaanhoitajat yleensä päivystävät vain osan joulusta.
Ajattelin jo nuoruudessa ja ajattelen edelleen, että on tämä mainio ammatti, kun saa tehdä mielekkäitä ja kiinnostavia töitä joka päivä, joulunakin. Olisivat ne joulunpyhät pitkää oleilua ilman karjatilan arkea. Ja onhan navetassa mukana joulun tunnelma.
Tottakai on kiva, ettei jouluna olla koko päivää hommissa. Ehditään rauhoittua myös joulun viettoon ja oleiluun läheisten kanssa. Siihen aikaan kun meillä lypsettiin kolmesti päivässä, ja viikonloppuisin tehtiin itse kaikki lypsykerrat, tuntui kyllä juuri jouluna aika työläältä. Ei paljon jäänyt taukoa juhlistaa joulua.
Toisinaan on ajateltu, ettei siemennettäisi lehmiä poikimaan juuri jouluksi ainakaan kasapäin, mutta ei sekään helposti onnistu. Kun ne voivat edistää tai myöhästyä odotetusta ajastaan, niin olisi oltava useamman viikon tauko siemennyksissä.
Lapsia saattaa harmittaa joulupukin erilainen aikataulu. Kavereilla pukki käy paljon aikaisemmin. On muistissa omastakin lapsuudesta, kun oli maltti kireällä jonakin jouluna, kun olin kuumeessa sisällä ja piti odottaa vanhempien tuloa iltanavetalta, että pukki voi saapua.
Kun meidän karjassa oli ensimmäinen joulu robottilypsyn tultua, oli asennoiduttu että nytpä onkin rento aikataulu jouluaattonakin. Nuorimmat lapset olivat vielä siinä iässä, että lahjoja odoteltiin. Robottiinpa tulikin ongelma, joka lopetti lypsyn. Ei oltu vielä kovin kokeneita koneen käyttäjiä, ja aikaa kului ongelman ratkaisuun. Jouduttiin kyselemään neuvoja helpdeskistä, ja lapset soittelivat yhtenään meille navettaan, että ettekö jo saavu joulun viettoon. Ei varmaan ollut hupia päivystävälle huoltoteknikolle eikä lapsille, mutta selvisi sekin hässäkkä ja sinäkin aattona lahjat jaettiin.
Myös joulukirkkoon voi olla hankala ehtiä navettatöiden rytmin vuoksi. Riippuen kirkonmenojen aikataulusta, jonakin jouluna ehtii ja toisinaan ei.
Menneinä aikoina oli tapana antaa lehmille joku poikkeava herkku joulun kunniaksi. Kyllä minäkin annoin lehmille tupla-annoksen niin kauan kun oltiin parsinavetassa, mutta myöhemmin pihaton ja karjamäärän kasvun myötä se on jäänyt. Joulukoristeita ja jouluvaloja navetassa on aina, vietetäänhän siellä hyvinkin puolet joulusta. Joululauluja kuunnellaan radiosta. Joulukuusikin oli monena vuonna, mutta viime aikoina sille ei ole ollut sopivaa tilaa. Maitoauto kävi entisaikaan jouluaattona tuntia aikaisemmin, mutta sekin tapa on jäänyt aikataulujen muututtua kireämmiksi.
Kaiken kaikkiaan minulle, joka olen koko ikäni elänyt lehmien kanssa, on luonnollista ja mukavaa että navettatyöt kuuluvat myös jouluun. Kunhan ei tulisi pahempia ongelmia koneiden kanssa tai lehmät sairastuisi, ettei ihan tarvitse asua joulua navetassa.
Tunnelmallista ja rauhallista joulunaikaa kaikelle karjaväelle!
Terhi Lahtinen-Kuortti
