Änteeämmää

Marraskuussa julkaistaan uuden NTM:n mukaan lasketut kokonaisjalostusarvot. Mitään mullistavaa ei pitäisi olla tulossa, ainakaan itselle läheisemmässä holsteinrodussa. Se, ettei isoja muutoksia ole varsin perusteellisten laskelmien jälkeen tarvittu, on oikeastaan hyvä. Alkuperäistä NTM:ää muodostettaessa on osattu nähdä kymmenen vuoden päähän varsin hyvin.
    Kun NTM 10 vuotta sitten muodostettiin, pohjoismainen yhteistyö oli alkuvaiheissaan. Vaikka keskustelut periaatteessa silloin käytiin samojen tahojen kesken kuin nytkin, tällä kertaa asiat hoituivat monella tapaa luonnikkaammin.
    Perusta keskusteluille on sama, eli laskelmat eri ominaisuuksien taloudellisista arvoista. Nyt lähtökohtana ei kuitenkaan ollut kolmea erilaista kokonaisjalostusarvoa, vaan useita vuosia yhdessä käytetty pohjoismainen NTM. Tämä mitä ilmeisimmin helpotti keskusteluja. Ensimmäisissä NTM-neuvotteluissa jokainen kolmesta maasta taisi vähän pyrkiä siihen, että NTM olisi omaan vanhaan jalostusarvoon päin kallellaan. Mukana oli siis ripaus siltarumpupolitiikkaa. 

Oleellisin ero alkuperäisissä ja uuden NTM:n valmisteluissa on mielestäni se, että nyt käytettiin paljon enemmän aikaa tulevaisuuden vaatimusten linjaamiseen ja tuotantoympäristön kehittymisen arviointiin. Edellisellä kerralla mentiin enemmän laskelmat ja ominaisuuksien prosenttisosuudet edellä.
    Kokonaisjalostusarvo on aina näkemys siitä, mitä ominaisuuksia tulevaisuuden eläin tarvitsee. Tulevaisuuden tuotannon ja toimintaympäristön hahmottaminen, tai hienosti sanottuna visioiminen, on mukana olevien karjanomistajien tärkein panos asiaan. Taloudelliset arvot eri ominaisuuksille nykyhetkessä on helppo laskea. Asiaa mutkistaa, että täytyy huomioida myös sellaisia asioita kuin yleinen mielipide, maitomarkkinoiden kehitys tai tuotannon eettisyys. Niiden kohdalla kyse on aina näkemyksestä.
    Alkuvaiheen keskusteluissa pyrittiin myös löytämän ominaisuuksia, joissa oli tarvetta tehdä vertailevia laskelmia. Esimerkiksi se, millaisia lääkkeiden ja eläinlääkäripalveluiden hinnat tulevaisuudessa ovat, vaikuttaa terveysominaisuuksien taloudelliseen arvoon. Maidon hintataso taas vaikuttaa tuotosominaisuuksien arvoon. Minkä tahansa asian kehitystä on vaikea arvioida kymmenen vuoden päähän, mutta suurin osa vertailevista laskelmista päätyi yllättävänkin samaan lopputuloksen, joka osaltaan helpotti lopullisen NTM:n painojen asettamista.
    Samasta syystä ei syntynyt erikseen luomuNTM:ää, vaikka sellainenkin oli valmistelussa. Normaali NTM painotuksineen toimii myös luomun maidonhinnoilla ja rehu- ja eläinlääkintäkuluilla niin hyvin, että kahta melkein samanlaista kokonaisjalostusarvoa ei nähty tarpeelliseksi.

Lopputuloksena ainakin holsteinin uusi NTM syntyi varsin pienellä väännöllä. Näkemykset eri maissa olivat varsin samansuuntaisia, ja verrattuna alkuperäisen NTM:n muodostamiseen, pohjakeskusteluja maiden välillä käytiin enemmän. Päätöksen teko oli lopulta yllättävänkin nopeaa.
    Työn lopputulos on siis kohta käytössä. Tähtäin on asetettu noin 10 vuoden päähän, mutta on mahdollista että NTM:n painoja viilataan ennen sitä. Alkuperäiseen NTM:n tehtiin hillittyjä muutoksia, ja jos arvata pitää, ei päivitettykään NTM kymmentä vuotta pysy täysin samana.
    Rehuhyötysuhde on jo kehitteillä, eikä tarvitse olla kummoinen ennustaja arvatakseen että kun sille saadaan kohtuullisen luotettava jalostusarvo, se tulee NTM:n mukaan. Jää nähtäväksi, kuinka mullistava vaikutus sillä on, mutta uudistettu NTM on vaikutukseltaan samansuuntainen kuin nyt joissakin maissa käytössä olevat rehunkäyttökykyä kuvaavien indeksien perustat. Ne rakentuvat ajatukselle, että lehmän runko kuvaa sen syöntikykyä. 2018 vuosimallin NTM edistää tuotosta ilman runkojen koon merkittävää kasvua. Joten varsin rauhallisin mielin voitaneen odotella uusia päivityksiä.

Jari Loponen
Kirjoittaja kasvattaa perheensä kanssa holsteinkarjaa Lopolan tilalla Pirkanmaalla.