Uusi NTM – seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi?

Lähes kaksivuotinen urakka lypsykarjan pohjoismaisen kokonaisjalostusarvon eli NTM:n uudistamiseksi on saatu päätökseen. Uusi NTM otettiin käyttöön marraskuun 2018 arvostelun yhteydessä. Mikä muuttui ja mikä säilyi ennallaan?


Monen uuden automallin lanseerauksen yhteydessä todetaan, että vanhasta jäi jäljelle vain tuttu nimi, ja kaikki muu on uutta. Uuden NTM:n kohdalla on vähän sama tilanne; mukana olevat ominaisuudet ovat kyllä jo ennestään tuttuja, mutta ominaisuuksien taloudelliset painot laskettiin alusta asti uudelleen.  

Ensimmäisestä NTM:n käyttöönotosta oli kulunut kymmenen vuotta, minä aikana lypsykarjatalous ja eläinaines on ehtinyt muuttua jo melkoisesti. Myös eläinvalinta on kokenut mullistuksen genomitietojen hyväksikäytön seurauksena.

Maailma on muuttunut

Ominaisuuksien taloudellisten arvojen laskennassa lähtökohtana ovat tietenkin lypsykarjan pitoon liittyvät tuotot ja kustannukset. Laskelmien pohjana olisi hyvä käyttää tulevaisuuden hintoja, esimerkiksi 3-4 lehmäsukupolven päästä. Näitä harvoin on kuitenkaan tarjolla, joten lähtökohtana ovat nykytilanteen hinnat ja mielellään jonkinlainen ajatus siitä, miten hinnat todennäköisesti kehittyvät. Hinnat pitää määritellä tulopuolelle (maito ja liha) sekä kulupuolelle (mm. rehukustannus, eläinlääkärikulut, siemennyskustannukset, maidontuottajan oman työn hinta).

Monet lypsykarjatilan arkeen liittyvät asiat ovat kymmenen vuoden aikana muuttuneet. Keskimääräinen karjakoko ja tuotostaso ovat nousseet, kuten myös luomutuotannon osuus. Eläinaineksen uudistamistarve on parantuneen kestävyyden johdosta laskenut, mikä näkyy liharotusiemennysten määrän ja sukupuolilajitellun siemenen käytön nousuna. Nämä yhdessä ovat johtaneet siihen, että ns. ylimäärähiehojen tuottaminen on vähentynyt, jolloin välitysvasikoista saadaan parempi hinta.

Vanhempien eläinten suhteellisen osuuden nousu ja ensikoiden suhteellisen osuuden väheneminen nostaa karjoissa tuotostasoa, mikä vaikuttaa tuotosominaisuuksien taloudelliseen arvoon. Samaan aikaan vanhemmat eläimet tarvitsevat kuitenkin enemmän terveydenhoitoa ja siemennyksiä, millä puolestaan on vaikutus näiden ominaisuuksien taloudelliseen merkitykseen.

Terveydenhuoltosopimuksien yleistyminen ja siihen liittyvä lääkeluovutus puolestaan vaikuttaa joidenkin sairauksien hoitokustannuksiin merkittävästi. Toisaalta pitää ottaa huomioon maidontuotannon eettinen ja kuluttajanäkökulma, jopa mahdollinen antibioottien käyttökielto tulevaisuuden eläinlääkinnässä.

Tuotos on entistäkin tärkeämpi

Ominaisuuksien taloudellisia painoja kokonaisjalostusarvossa voidaan määrittää monella tavalla. Pohjoismaisen NTM:n arvioinnissa lähtökohtana oli, sekä vuonna 2008 että nyt, laskea mikä taloudellinen merkitys (tuotot vähennettynä kustannuksilla) ominaisuudella on, jos se muuttuu yhden yksikön verran. Muiden ominaisuuksien oletetaan pysyvän tällöin muuttumattomina.

Tilannetta katsotaan yksittäisen tilan talouden näkökulmasta, ja erikseen hiehoille, lypsylehmille ja lihantuotantoon meneville sonni- ja lehmävasikoille. Ja koska esimerkiksi tuotostaso ja eläinten sairastavuus ovat erilaisia eri roduilla, pitää taloudelliset arvot määrittää roduittain (pohjoismaiset punaiset rodut, holstein, jersey).

Laskettujen taloudellisten arvojen perusteella muodostetut NTM:n painokertoimet hyväksyttiin lähes sellaisinaan. Suurin muutos, minkä pohjoismaalaiset maidontuottajat halusivat, koski tuotoksen painoa. Maidon hinnan suuri viimeaikainen vaihtelu oli tehnyt maidontuottajista varovaisia, niinpä laskelmien lähtökohtana ollutta maidon hintaa pudotettiin 10 % alaspäin. Pieniä muokkauksia laskettuihin painoihin tehtiin myös utarerakenteessa ja utareterveydessä (ylöspäin) sekä hedelmällisyydessä (alaspäin).

Seuraava askel on rehunkäyttökyky

Korrelaatiot aiemman ja uuden NTM:n välillä ovat korkeita; jälkeläisarvostelluista sonneista laskettuna 0.95-0.98 rodusta riippuen. Nuorista genomisonneista laskettuna korrelaatio aiemman ja uuden välillä on 0.92-0.95. Korkea korrelaatio kertoo siitä, että jalostustavoite ei ole hirveästi näiden kymmenen vuoden aikana muuttunut. Ja toisaalta, aiemman NTM:n painokertoimia laskettaessa vuonna 2008 onnistuttiin hyvin ennustamaan maidontuotantoon liittyvät tuotot ja kustannukset vuonna 2018.

Seuraava todennäköinen muutos, tai paremminkin lisäys, NTM:ssä tullee olemaan rehunkäyttökyvyn mukaan ottaminen, toivottavasti jo ensi vuonna. Kotieläintuotanto, ja erityisesti nautatuotanto, on julkisuudessa syyllistetty suureksi kasvihuonepäästöjen aiheuttajaksi. Keskustelussa unohtuu kokonaan märehtijöiden ainutlaatuinen kyky muuttaa laidunnurmi ravintosisällöltään arvokkaaksi tuotteeksi. Jalostuksen näkökulmasta paras tapa kantaa ilmastovastuuta, on jalostaa lehmästä mahdollisimman kestävä ja hyvätuotoksinen eläin, ihan kuten tähänkin asti on tehty!

Teksti: Jukka Pösö, tutkimusagronomi, Faba

Kuvat: Sanna Lohenoja ja Minna Rintamäki