Terveysjalostus tehostuu USA:ssa

Terveysominaisuuksien jalostusarvot ja ominaisuuksien mukaan ottaminen kokonaisjalostusarvoon pienentää eroa USA:n ja pohjoismaisen jalostustavoitteen välillä.


Pohjoismaissa on laskettu ja julkaistu jo kauan erilaisia terveyteen liittyviä jalostusarvoja. Terveyden jalostukseen on viime vuosina herätty pikku hiljaa muuallakin maailmassa. USAssa julkaistiin holsteinille ensimmäiset viralliset jalostusarvot eri terveysominaisuuksille.


USA:ssa julkaistiin tämän vuoden huhtikuussa ensimmäistä kertaa viralliset jalostusarvot kuudelle terveysominaisuudelle. Ominaisuudet ovat poikimahalvaus, juoksutusmahan siirtymä, ketoosi, kohtutulehdus, jälkeiset ja utaretulehdus.

Jalostusarvot kuvaavat kykyä vastustaa kyseistä terveysongelmaa ja ne ilmaistaan positiivisina tai negatiivisina prosenttiyksikköinä suhteessa rodun keskiarvoon. Korkeammat (positiiviset) arvot tarkoittavat, että sonnin tyttärillä on vähemmän kyseistä ongelmaa suhteessa populaation keskitasoon, ja alhaisemmat (negatiiviset) arvot vastaavasti tarkoittavat tyttärillä olevan keskimääräistä enemmän kyseistä ongelmaa.

Esimerkiksi, jos sonnin jalostusarvo ketoosissa on +2,0, tämä tarkoittaa että sonnin tyttärillä on 2 prosenttiyksikköä vähemmän ketoosia kuin populaatiossa on keskimäärin.

Terveysominaisuudet tulivat mukaan holsteinin kokonaisjalostusarvoon tämän vuoden elokuussa.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ollaan huomattavasti USA:ta pidemmällä terveyden jalostuksessa.


Yhteydet muihin ominaisuuksiin

Terveysominaisuuksien suhteen on tehty epäsuoraa valintaa jo pitkään jalostamalla solulukua, tuotantoiän pituutta ja elinvoimaa. Näillä ominaisuuksilla on positiivinen geneettinen yhteys terveys- ja myös hedelmällisyysominaisuuksiin. Myös pohjoismaisissa tutkimuksissa on havaittu positiivisia yhteyksiä terveysominaisuuksien ja kestävyyden välillä tai utaretulehduksen ja soluluvun välillä.

Monista muista tutkimuksista poiketen yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa ei ole löydetty negatiivisia perinnöllisiä yhteyksiä terveys- ja tuotosominaisuuksien välillä. Tämä tarkoittaisi sitä, että jalostamalla korkeaa tuotosta terveysominaisuudet eivät samalla heikkene tai toisinpäin.

Näin meillä

USA:ssa juuri käyttöön otetut terveysominaisuuksien jalostusarvot ovat hyvin vastaavia kuin Pohjoismaissa jo käytössä olevat muut hoidot-indeksin ominaisuudet tai utareterveysindeksi. Muut hoidot-indeksi sisältää poikimiseen liittyvät lisääntymisongelmat (mm. jälkeiset ja kohtutulehdus 0-40 pv poikimisesta), tiinehtymiseen liittyvät lisääntymisongelmat (mm. kohtutulehdus 41-305 pv poikimisesta), ketoosin, muut aineenvaihduntasairaudet (mm. poikimahalvaus ja juoksutusmahan siirtymä) sekä jalka- ja sorkkasairaudet. Utareterveysindeksi perustuu utaretulehdushoitoihin. Näitä kaikkia terveysominaisuuksia on meillä mitattu ja jalostettu jo useita sukupolvia.

Eroja hoitotietojen määrissä

USA:n ja pohjoismaisten terveysindeksien välillä on iso ero kerätyn tiedon määrässä. USA:ssa on kerätty hoitotietoja 1990-luvun puolivälistä lähtien ja indeksilaskennassa on mukana noin 1,3 miljoonan holsteinlehmän hoidot.

Ruotsissa ja Suomessa puolestaan hoitotietojen keruu alkoi jo 1980-luvulla ja Tanskassa vuonna 1990. Pohjoismaisessa arvostelussa on mukana 65 miljoonan lehmän hoitotiedot. Suurempi määrä tietoa takaa korkeamman arvosteluvarmuuden terveysominaisuuksien jalostusarvoille.

Lähde: CDCD Health Traits

Teksti: Kresten Johansen, Terhi Vahlsten, Anders Fogh ja Emma Carlén
Kuvat: Sanna Lohenoja