Siitossonnia hankkimassa, osa 5: Numerot eivät kerro kaikkea

Kuva: Hyvärakenteinen sonnin pää

Jalostusarvot, rakennearvostelut sekä kaikki dokumentoitu tieto ja numerot, jotka sonnista ovat saatavilla, auttavat ostajaa valintaprosessissa. Mutta on myös ensiarvoisen tärkeää nähdä sonni luonnossa.

On ominaisuuksia, joista voi tehdä arvion ja oman valinnan ainoastaan sonnia tarkastelemalla. Jotkin näistä ominaisuuksista ovat emolehmätuotannon kannalta olennaisia, mutta koska niistä ei toistaiseksi kerätä systemaattisesti tietoa, niille ei lasketa vielä meillä jalostusarvoja.

Luonne

Helposti käsiteltävät, luottavaiset ja rauhalliset eläimet lisäävät työturvallisuutta ja -viihtyvyyttä. Rauhallinen luonne parantaa eläinten kasvuominaisuuksia, rehuhyötysuhdetta ja lihan syöntilaatuominaisuuksia sekä vähentää eläinten loukkaantumisriskiä ja kuivikemenekkiä.

Suomessa eläinten luonteesta kerätään tietoa, mutta sitä ei ole tarpeeksi jalostusarvostelujen aloittamiseksi. Koska periytymisasteet ovat lähes aina luonteelle matalia, tulee rotukohtaista dataa olla todella paljon.

Luonne periytyy keskinkertaisesti, koska eläimet myös oppivat toisiltaan käyttäytymistä. Valitettavasti negatiiviset käyttäytymismallit opitaan usein paremmin kuin positiiviset.

  • Sonnin luonteen tulee sopia tilan vaatimuksiin
  • Älä hanki hankalaluonteista, arkaa ja/tai aggressiivista sonnia
  • Luonne periytyy jälkeläisille
    • Hankalasti käsiteltävät vasikat lisäävät työmenekkiä vieroitus-, lastaus- ja loppukasvatusvaiheessa
    • Helposti hermostuvalla uudistushieholla kestää kauemmin keskittyä poikimisen jälkeen vasikan hoitoon kuin luottavaisella eläimellä
  • Sonnin tulee olla kiinnostunut ympäristöstään
    • Seuraa, kuinka nopeasti sonni huomaa ylimääräisen äänen tai liikkeen, ja kuinka se reagoi
    • Hyvä sonni seuraa kiinnostuneena ympäristön tapahtumia, mutta ei hermostu niistä
  • Huomioi kaikki viitteet hermostuneisuudesta
    • Vaikka myyntitilanne olisi kuinka epätavallinen sonnille, sonni EI saa olla hermostunut                           
    • Hermostunut ja levoton sonni myyntitilanteessa on suurella todennäköisyydellä herkästi hermostuva myös uudella tilalla

Sonnilla ei välttämättä tarvitse voida ratsastaa, mutta hyvä luonne ja käsiteltävyys ovat erittäin tärkeitä ominaisuuksia.

Liike

Olisi erittäin hyvä nähdä sonnin liikkuminen ennen ostopäätöksen tekemistä. Sonnin liike tulisi arvioida riittävän kovalla ja pitävällä alustalla. Pehmeä makuualue ei ole paras mahdollinen arviointiympäristö. Ostettavan sonnin virheelliselle liikkeelle ei ole tekosyitä. Sonni pystyy suorittamaan tehtävänsä ainoastaan, jos se liikkuu puhtaasti.

Sonnin tulee olla valmis liikkumaan pyydettäessä, myös nousemaan makuulta pystyyn. Jos sonni on haluton liikkumaan, syy voi pahimmillaan olla kipu. Eläimen kesyyttä ei tule sekoittaa haluttomuuteen liikkua.

  • Sonnin kävelyn tulee olla vapaata
    • Kävelyn tulee olla suoralinjaista
    • Seuraa erityisesti takajalan liikettä
    • Takajalan jäljen tulee osua etujalan jälkeen
    • Lyhyt askel voi viitata lonkkanivelen nivelrikkoon
    • Liian lihavan, ylikuntoisen sonnin askel on lyhyt
  • Sonni ei saa vetää tai raahata jalkojaan
  • Sonni ei saa ontua
  • Sonnin nivelissä ei saa olla nestettä

Hyvärakenteinen sonni on myös kestävä.

Sorkat

Sorkan rakenne on nähtävissä parhaiten tasaisella alustalla ja kohtuullisen puhtaissa olosuhteissa. Siitossonniksi valittavan eläimen sorkkarakenteen tulisi olla moitteeton ja kestää hyvänä useita vuosia. Nuoren eläimen sorkan sarveisaineen tulisi olla tasainen ja siisti rakenteeltaan. Sorkan sarveisaineen renkaat, kohoumat tai painaumat kertovat erilaisista ruokinnan muutoksista, tai joskus eläimen sairastumisesta.

  • Etu- ja takasorkka edestä katsottuna:
    • Symmetrinen, paino jakautuu kummallekin sorkan kyntyselle tasaisesti
    • Sorkkakyntysten rako on suora ja kohtuullisen pieni  
    • Sorkkakyntyset eivät kaareudu sisäänpäin
    • Sorkissa on selkeä kanta
Hyvät keinosiemennyssonnin sorkat.

Sorkan rakenne periytyy keskinkertaisesti.

  • Ota selvää, kuinka sorkkia on hoidettu kasvattajatilalla. Hoidetaanko rutiininomaisesti vai poistetaanko huonosorkkaiset eläimet?

Kivekset, napa ja sukuelintuppi

Kivesten koko on yhteydessä sonnin hedelmällisyyteen. Odotusarvona on, että ostettu sonni toimii moitteettomasti ja tiineyttää astutusryhmänsä ensimmäiseen mahdolliseen kiimaan. Vuoden ikäisten sonnien kivesten ympärysmitta on yhteydessä tyttärien ensimmäisen kiiman aikaisempaan esiintyvyyteen ja poikien keskimääräistä suurempaan kivesten ympärysmittaan.

  • Siitossonniksi valittavan sonnin kivesten ympärysmitta tulisi olla rodusta riippumatta yli 30 cm
  • Vertaa sonnin kivesten kokoa muiden ryhmän sonnien kivesten kokoon
  • Kivesten tulisi olla symmetriset
  • Kivesten ihon tulisi olla terve

Kivesten koko on yhteydessä sonnin hedelmällisyyteen.

Nuorsonnin pitäisi pystyä tiineyttämään yhtä suuren astutusryhmän kuin sonnin ikä on kuukausina.

  • Sonnin ikä kuukausina 15 kk astutuskauden alussa = astutusryhmän koko enimmillään 15 emolehmää tai hiehoa

Ideaalitilanteessa sonnin napa ei ole havaittavissa ja sukuelintuppi on huomaamaton.

  • Rotukohtaista vaihtelua on jonkin verran
  • Pääsääntöisesti sonnin napa tulisi olla mahdollisimman pieni
  • Ylimääräinen peniksen roikottelu altistaa sonnin tulehduksille ja on siksi epätoivottu ominaisuus

Pää

Sonnin päässä tulisi olla nähtävissä maskuliininen ilmiasu; kohtuullisen leveä otsa ja silmäkulman harjanne tulisi olla havaittavissa. Testosteronin tuotanto kihartaa sonnin karvaa pään, kaulan ja rinnan alueelta. Pään alueen karvan kiharuus on enemmän havaittavissa vanhemmilla sonneilla.

  • Pään alueen kiharainen karva voi viitata korkeampaan testosteronin tuotantoon ja parempaan hedelmällisyyteen
  • Arvioi turvan leveyttä
    • Erittäin kapea turpa on epätoivottava ominaisuus laiduntavilla eläimillä
  • Hiehosonneilla pään muoto on yleensä kapeampi (turpa ja otsa)
  • Arvioi myös kaulan pituutta.
    • Lyhyt- ja paksukaulaisen sonnin jälkeläiset voivat aiheuttaa poikimavaikeuksia

Hyvän sonnin tuntomerkkejä.

Teksti: Maiju Pesonen, tutkija, Luke
Kuvat: Maiju Pesonen sekä Kaisa Sirkko, Faba