Havukan tilan huimat luvut: 13 600 kg!

”Meidän vahvuus on, että olemme molemmat kiinnostuneita kaikista tilan töistä ja haluamme kehittää tilaa yhdessä”, Sanna Rajala tuumii. Aviomies Markku on samaa mieltä.

Kun Sanna ja Markku Rajalan uusi navetta valmistui 2014 ja karja siirtyi robottilypsyyn, tavoitteena oli, ettei tuotos ainakaan laskisi. Tuolloin tilan keskituotos oli 10 992 kg. Vuoden 2016 loppupuolella tuotos on noussut 13 600 kiloon. Samalla navettatyöhön on saatu toivottua joustoa ja kevennystä.


Havukan tila Reisjärvellä on Markku Rajalan kotitila. Markulle oli pienestä asti selvää, että hänestä tulee tilan 11. isäntä. Sanna on kotoisin Lehtimäeltä, ja pari tutustui opiskellessaan Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.

Vuonna 2009 perustettiin Havukan mty, ja vuonna 2014 tila siirtyi Sannan ja Markun nimiin. Pariskunnalle oli ollut jo pitkään selvää, että uuden navetan rakennus on edessä. Vuonna 1991 rakennettu pihatto oli työläs hoitaa.

– Kun tiedettiin, että tehdään uusi navetta, oli itsestään selvää että sinne tulee robotti, Sanna ja Markku kertovat.

Molemmat pystyvät hoitamaan tavittaessa kaikkia tilan töitä, mutta Markku on enemmän vastuussa ruokinnasta ja Sanna hoitaa puhtaanapidon ja kiimantarkkailun. – Näen meidän vahvuutena sen että olemme molemmat kiinnostuneita kaikista tilan töistä ja haluamme kehittää tilaa yhdessä, Sanna pohtii.

Melkein kaikki peltotyöt tehdään itse, ainoastaan puinti, lietteenajo ja kasvinsuojelu teetetään urakoitsijalla.

– Säilörehu tehdään itse ja siitä ei tingitä, huomauttaa Markku. – Teemme rehun paaleihin, jotta pärjätään pienemmällä työvoimalla. Rehu on timoteita ja se säilötään biologisesti.

Yksi syy huipputuloksiin voi Markun ja Sannan mielestä olla parantuneissa olosuhteissa. Esimerkiksi ruokintapaikkoja on uudessa pihatossa enemmän.

Uuden navetan käynnistys sujui kivutta

Syyskuussa 2014 lehmät siirtyivät uuteen navettaan. Käynnistysvaiheessa oli 45 eläintä lypsyssä.

– Muutosvaiheessa pyrittiin siihen, että muuttuvia asioita olisi mahdollisimman vähän. Ruokinta pysyi samana ja eläimet osasivat jo kulkea pihatossa, Sanna ja Markku muistelevat.

Nyt kun navetta ja robotti ovat olleet käytössä reilut kaksi vuotta, pariskunta toteaa että kaikki meni kuten suunniteltiin, ja paremminkin. Automaattilypsyllä on saatu haluttua joustoa työaikaan.

– Enää ei tuota ongelmia kuljettaa lapsia harrastuksiin ja pääsee itsekin harrastamaan, pari toteaa.

– Kyllä oma jaksaminen on parantunut huomattavasti, kertoo Sanna. – Olemme todella tyytyväisiä tähän tilanteeseen, vaikka Markku välillä väläyttää ideaa toisesta robotista.

Uuden navetan olosuhteisiin on panostettu. Kun pihatto pysyy kesälläkin viileänä, ei enää tule notkahdusta maitomääriin.

Navetassa käydään usein, mutta työ ei kuormita

Miten sitten tuotos on saatu nousemaan noin hurjasti?

– Ei kai me olla tehty mitään erikoista! Sanna ja Markku nauravat. Sitten he toteavat, että olosuhteet ovat parantuneet. – Nyt lypsyjä on 3,3 päivässä entisen kahden sijaan.

Ruokintapaikkoja on uudessa navetassa enemmän, näin myös aremmat lehmät uskaltautuvat syömään. Utareterveyskin on parantunut.

– Tähän kyllä huomasimme myös ruokinnan vaikuttavan, sillä kun nostimme energiatasoa appeessa, niin solut tippuivat jo ensimmäisen syötön jälkeen, Markku huomauttaa.

– Navettakäyntien määrä on lisääntynyt. Ennen kävimme navetassa kaksi kertaa päivässä lypsyllä, ja nyt kertoja tulee paljon enemmän. Jaksamme paremmin keskittyä maidontuotantoon, kun työ on vähemmän kuormittavaa, pariskunta miettii.

Vaikka tuottajat ovat ahtaalla, Sanna ja Markku jaksavat uskoa positiivisen asenteen voimaan.

– Maidon hintaan emme voi vaikuttaa, keskitytään siis niihin asioihin mihin voimme, he toteavat. Markku jatkaa vielä: – Kymmenen prosentin parhaimmisto tiloista pärjää aina – me halutaan kuulua tuohon joukkoon!

Kuormittava lypsytyö kaksi kertaa päivässä on vaihtunut useampiin, mutta kevyempiin tarkkailukäynteihin navetassa.

Teksti ja kuvat: Laura Parkkila, jalostusasiantuntija, Faba

Lue koko juttu Havukan tilasta helmikuun Nauta-lehdestä 1/2017!