Sorkat edellä jo 30 vuotta

Suomen sorkkahoitajat ry kokoontui vuotuisille koulutuspäivilleen Valion pääkonttorille Helsinkiin helmikuussa. Tällä kertaa oli syytä juhlaan, sillä yhdistys perustettiin samassa paikassa 30 vuotta sitten eli 23.4.1987. Tuolloin perustamiskirjan allekirjoittivat Jussi Tolvanen, Aarne Pellonpää, Erkki Sevon, Erkki Nivala sekä yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Seppo Viljakainen.


Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Jani Nykänen avasi kokouksen. Vuosien varrella yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut ja nykyään jäseniä on noin 80.

Myös Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto käytti puheenvuoron ja kertoi Valion tuloksesta sekä vientimarkkinoiden tilanteesta. – Valio alkaa ensi vuonna maksaa sentin lisähintaa maitolitralta tiloille, joilla sorkkahoito on hoidettu asianmukaisesti, Kaunisto kertoi.

Joskus sorkka vaatii erikoishoitoa.

Sorkkahoitaja Erkki Nivala oli koonnut yhdistyksen historiaa monikymmensivuisen kirjasen verran, ja muisteli puheessaan muun muassa lukuisia yhdistyksen jäsenten tekemiä opintomatkoja eri puolille Eurooppaa.

Yhdistys halusi erityisesti muistaa pitkän linjan sorkkahoitajaa Erkki Sevonia. Lisäksi yhdistyksen viiri luovutettiin lukuisille työssään ansioituneille sorkkahoitajille sekä muille sorkkahoitotyön kehittämiseen osallistuneille henkilöille.

Ontuminen on otettava vakavasti

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Reijo Junni kertoi sorkkasairauksien aiheuttamista taloudellisista tappioista ja sorkkien hoitamisen tulevaisuuden visioista. Junni peräänkuulutti asennemuutosta sorkkaterveyteen suhtautumisessa.

– Ontuviin lehmiin olisi suhtauduttava samoin, kuin akuuttia utaretulehdusta sairastaviin eläimiin ja hoidettava ne heti, Junni painotti.

Sorkkahoitaja Asko Klemola työssään viime vuonna.

Sorkkaterveyttä ei ehkä osata ottaa samalla vakavuudella, koska sorkkasairauksien kustannuksista suurin osa on piilokustannuksia. Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan ehdottomasti suurimmat kustannukset (39 prosenttia) aiheutuvat sorkkasairauksien seurauksena alentuneesta hedelmällisyydestä.

Tuotostappiot ja ennenaikaiset poistot selittävät kumpikin 24 prosenttia kustannuksista. Eläinlääkärikustannukset muodostavat vain yhden prosentin kustannuksista, lääkekulut 10 prosenttia ja lisääntynyt työmäärä kaksi prosenttia.

Ajotulehdusepidemian kustannukset nousevat helposti tilatasolla 20 000 euroon.  

– Sorkka-alueen ihotulehduksen suhteen tilanne ei vielä ole Suomessa paha, mutta on ryhdyttävä toimiin, ettei tilanne pääse samanlaiseksi kuin Tanskassa. Siellä 99 prosentilla tiloista on sorkka-alueen ihotulehdusta, Junni varoitti.

Tulevaisuuden osalta Junni kertoi, että Suomessa on käynnissä sorkkahoitajien ammattitutkintoon tähtäävä koulutus Kpedussa Kannuksessa. – Lisäksi Suomeen kaavaillaan sorkkahoitajien sertifiointia muiden pohjoismaiden tapaan, sekä sorkkahoidon kytkemistä osaksi EU:n hyvinvointitukea.

Kohta on taas kevyt kulkea lypsyllä, hoidetuin sorkin!

Teksti: Elina Paakala, Faba
Kuvat: Minna Rintamäki

Suomen sorkkahoitoyhdistyksen kotisivuille